Mielen hyvinvointi on yhtä tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä kuin fyysinen terveydentila. Valitettavasti sitä ei usein oteta huomioon terveydenhuollossa samalla tasolla kuin fyysistä terveyttä. Tätä aihetta tarkastelemme tässä blogikirjoituksessa.

Kun ajattelemme terveyttä, usein ensimmäiset ajatukset liittyvät fyysiseen terveyteemme: olemmeko terveitä, onko meillä kipuja, pystymmekö toimimaan päivittäisissä askareissamme. Vaikka fyysinen terveys on tärkeää, ei terveellä keholla ole merkitystä, jos mielemme ei voi hyvin.

Suomessa on viime vuosina alettu yhä enemmän kiinnittämään huomiota mielenterveyteen ja sen merkitykseen. Olemme oppineet, että mielenterveysongelmat voivat johtaa fyysisiin sairauksiin ja toisinpäin. Esimerkiksi pitkittyneen stressin ja ahdistuksen tiedetään lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Toisaalta fyysiset terveysongelmat voivat vaikuttaa mielialaan ja johtaa masennukseen.

Suomalaiset ovat yhä tietoisempia mielenterveyden merkityksestä. Aiemmin aiheeseen liittynyt stigma vähenee ja yhä useampi hakee apua mielenterveysongelmiin. Myös terveydenhuollossa ollaan yhä tietoisempia mielenterveyden ja fyysisen terveyden yhteydestä, ja pyritään huomioimaan kokonaisvaltainen terveydentila hoidon suunnittelussa.

On tärkeää muistaa, että mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on osa terveydenhuoltoa, ei erillinen osa-alue. Se ei ole luksusta tai ylimääräistä, vaan välttämätön osa hyvää elämää ja hyvää terveyttä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mielen hyvinvoinnilla on suuri merkitys kokonaisvaltaisessa terveydentilassa. Suomessa ollaan onneksi yhä tietoisempia tästä, ja mielenterveyttä pyritään huomioimaan yhä enemmän terveydenhuollossa. Jokaisen ihmisen tulisi huolehtia mielen hyvinvoinnistaan samalla huolellisuudella kuin fyysisestä terveydestään.