Suomessa on erityisen merkittävä, globaalissa mittakaavassa esikuvallinen malli yhdenvertaisesta ja korkealaatuisesta terveydenhuolosta. Tämän mallin mittavista saavutuksista huolimatta, yksi haaste on pysynyt erityisen sitkeänä: mielenterveyspalveluiden riittämätön saatavuus kaikille niitä tarvitseville.

Suomessa mielenterveysongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste. THL:n mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista kärsii jostain mielenterveysongelmasta, ja joka viides käy elämänsä aikana läpi vakavan masennusjakson. Nämä luvut nostavat suomalaiset Euroopan kärkijoukkoihin masennuksen yleisyydessä.

Suomen terveydenhuollon järjestelmä, ja erityisesti perusterveydenhuolto, ei kuitenkaan pysty vastaamaan mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuun. Perusterveydenhuollon resursseista huolimatta, hoitoon pääsy kestää liian kauan, ja hoitoonpääsyn kriteerit vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä.

Kuitenkin, valonpilkahduksia on näkyvissä. Tehokkaat, vaikuttavuudeltaan todennetut mielenterveyspalvelumallit, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, on otettu laajasti käyttöön. Lisäksi, psykiatrisen hoidon tarjonnan monipuolistamiseksi on ryhdytty askeleisiin. Tämä kattaa muun muassa psykoterapeuttipalveluiden koulutus- ja rekrytointiosoitteiden lisäämisen.

Suomessa on vahva tahto kehittää mielenterveyspalveluita yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa ja päätöksentekoa, jotta resurssit ohjataan oikein ja turvataan mielenterveyspalveluiden saatavuus kaikille niitä tarvitseville.

Yhteenvetona voi todeta, että suomalaisen terveydenhuollon menestystarina on edelleen kesken mielenterveyspalveluiden osalta. Tätä haastetta ei voida ratkaista ilman selkeää sitoumusta mielenterveyspalveluiden parantamiseen ja resurssien kohdentamiseen oikein. Suomella on mahdollisuus ottaa johtoasema myös mielenterveyden hoidossa. Tämä ei ole vain yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin kysymys, vaan se on olennainen osa hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamista.