Suomalaisen terveydenhuollon rahoituspohja on ollut kuuma peruna jo useita vuosia. Keskustelu siitä, minkä verran yksityinen puoli voisi osallistua, nousee esille jatkuvasti. Käydään siis läpi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän rahoituspohjaa.
Julkiset ja yksityiset terveyspalvelut
Suomessa terveyspalveluja tuotetaan sekä julkisen sektorin, että yksityisten toimijoiden voimin. Julkinen sektori tuottaa palveluja kunnallisella tasolla, jossa kustannukset katetaan verovaroista. Yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavat lukuisat yksityiset lääkäriasemat ja sairaalat, joiden toimintaa rahoitetaan pääasiassa asiakasmaksuilla.
Maksajana kansalainen
Niin julkisten kuin yksityistenkin terveyspalveluiden lopullinen maksaja on kansalainen. Julkiset palvelut rahoitetaan verovaroista, jotka kerätään kansalaisilta verotuksen kautta. Yksityisissä palveluissa asiakas maksaa itse palvelusta tai lähes kaikilla on mahdollisuus saada Kela-korvausta terveydenhuollon kuluista. Lisäksi työnantajat tarjoavat työterveyshuollon palveluita, jotka ovat työntekijöille maksuttomia.
Terveyskulujen kasvu
Viime vuosikymmeninä terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut huomattavasti. Tämä johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä ja terveysteknologian kehittymisestä. Rahoituspaineita on lisännyt myös sote-uudistus. Nämä tekijät asettavat paineita terveydenhuollon rahoitukselle ja herättävät kysymyksen mahdollisista uusista rahoitusmalleista.
Yhteenveto
Keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta jatkuu. Monimutkainen rahoitusjärjestelmä on usein aiheena politiikassa ja mediassa. Paineet terveydenhuollon rahoituksen uudistamiselle kasvavat, kun terveydenhuollon menot kasvavat jatkuvasti. Suomalaisten terveydenhuollon rahoitus vaatii jatkuvaa tarkastelua ja keskustelua. Havaintona on, että lopullinen termaktajan maksaja on kansalainen, olivat terveyspalvelut julkisen tai yksityisen sektorin tuottamia.
Jatkuvat rahoituksen paineet asettavat terveydenhuollolle haasteita, mutta mahdollistavat myös uusien, innovatiivisten rahoitusmallien ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen. Tulevaisuudessa terveydenhuollon rahoituksen kehitystä tulee tarkkailla tiiviisti ja sen kehittymistä pitää ohjata kansalaisten tarpeiden mukain.
